Vantaalla ollaan uudistamassa asuntoja koskevaa sääntelyä. Kaupunkitilalautakunnan käsittelyyn tuodussa pohjaesityksessä kolmioiden ja sitä suurempia asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimukseksi esitetään pääsääntöisesti 70 neliömetriä. Tavoitteena on saada tarjolle lisää perheille soveltuvia asuntoja.
Vantaalla uusien kerrostaloasuntojen keskipinta-ala on laskenut vuodesta 2013 lähtien. Kun vielä ennen vuotta 2016 keskipinta-ala liikkui 55 neliömetrin tuntumassa, vuonna 2021 keskipinta-ala oli enää hieman yli 38 neliömetriä. Helsingissä vastaavan luku oli 51,0 neliömetriä vuonna 2021.
Vantaalla uusien osakeasuntojen hinnat ovat selvästi alhaisempia kuin Helsingissä ja Espoossa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 uuden kerrostalokaksion keskimääräinen neliöhinta oli Vantaalla 5 249 euroa, Espoossa 6 919 euroa ja Helsingissä 8 432 euroa. Asuntojen vuokratasossa hintaerot ovat selvästi pienempiä. Tämä houkuttelee asuntosijoittajia, mitä kautta omistusasuntoja päätyy vuokramarkkinoille.
Rakennuttaja saa sitä korkeamman neliöhinnan, mitä pienempiä asuntoja rakennetaan. Vastaavasti asuntosijoittaja saa pienistä asunnoista suhteessa korkeampaa vuokraa kuin suurista asunnoista. Nämä ohjaavat rakentamista pieniin asuntoihin.
Kun tarkastellaan kaupungin saamia verotuloja, niin tilanne kääntyykin päälaelleen. Verotettava tulo palkansaajaa kohden on keskimäärin sitä korkeampi mitä suuremmasta asunnosta on kyse. Erot ovat vielä varsin merkittäviä. Myös asunnon hallintamuoto vaikuttaa tuloihin. Omistusasujat tuovat kaupungille keskimäärin enemmän verotuloja kuin vuokralla asuvat.
Aalto Yliopiston tutkimuksen (Lilius, Hirvonen, 2021) mukaan Myyrmäkeen valmistui vuosina 2014-2019 valtaosin pieniä asuntoja, mikä nosti vuokra-asuntojen osuutta alueella. Omistusasunnoista arviolta 30-50 % päätyi vuokralle. Samaan aikaan pienituloisten osuus Myyrmäessä kasvoi selvästi ja alueen sosioekonomisen aseman todettiin laskeneen.
Helsingin Myllypurossa kehitys oli taas päinvastaista. Myllypuroon valmistuneista uusista asunnoista 76 prosenttia oli omistus- tai Hitas-asuntoja ja yli 64 prosenttia asunnoista oli kolmioita tai suurempia.
Tilastojen valossa Vantaan kannattaisi pyrkiä nostamaan keskipinta-aloja ja näin ehkäistä omistusasuntojen liiallista päätymistä vuokrattaviksi. Omistusasuntojen osuutta uudistuotannosta voidaan myös nostaa vastaamaan yksityisten asuntosijoittajien kasvanutta kysyntää. Jos 70 prosenttia asunnoista on keskimäärin reilun 30 neliömetrin kokoisia ja omistusasunnoista puolet päätyy asuntosijoittajille, niin kuinka moni perhe haluaa ostaa asunnon tällaisesta kiinteistöstä?
Asuntojen keskipinta-alan jatkuva lasku on saatava katkaistua. Tämä edellyttää sääntelyä myös pienempien asuntojen osalta. Uusista asuinalueista tulee tehdä myös vetovoimaisia perheiden ja itselleen omistusasuntoa hankkivien näkökulmasta.
Timo Huhta
Kaupunkitilalautakunnan varajäsen, vihr.
Kirjoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa 20.8.2022 (https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4795715)