Aluevaaliteemat

1. Lasten ja nuorten hyvinvointiin tehtävät panostukset ovat investointeja tulevaisuuteen

– Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle edellytykset hyvään ja turvalliseen elämään.

– Laajennetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita panostamalla perhekeskuksiin sekä lisäämällä moniammatillista yhteistyötä.

– Panostetaan lapsiperheiden varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään toimintaan

– Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita sekä lastensuojelun ja perhetyön resursseja.

– Lisätään psykologien ja kuraattoreiden määrää kouluissa.

 

2. Parempaa elämää ennaltaehkäisevällä mielenterveystyöllä

– Panostetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön.

– Edistetään lasten ja nuorten mielenterveyttä ja ehkäistään mielenterveyshäiriöiden kehittymistä. Riittävän ajoissa tehdyillä toimilla voidaan pelastaa kokonainen elämä!

– Pyritään ennaltaehkäisevillä toimilla ehkäisemään mielenterveyteen liittyvien vakavien ongelmien syntyä ja sairauden pitkittymistä.

– Autetaan mielenterveysongelmien kohdanneita ihmisiä ja heidän läheisiä palaamaan takaisin normaaliin arkeen ja työelämään.

 

3. Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut kaikille kuntalaisille

– Sijoitetaan sosiaali- ja terveyskeskukset ihmisten lähelle ja varmistetaan palveluiden hyvä saavutettavuus myös kävellen, pyöräillen ja sujuvan joukkoliikenteen avulla.

– Huolehditaan, että palveluihin pääsee nopeasti ja oikea-aikaisesti.

– Edistetään ihmislähtöistä ja tavoitteellista hoitotyötä. Jatkuva jonottaminen ja tarpeeton lääkitseminen eivät edistä potilaan paranemista.

– Puretaan terveydenhuollon jonot ja varmistetaan henkilöstön riittävyys.

– Parannetaan perus- ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Hoitopolut ovat oltava yhtenäisiä ja sujuvia.

 

4. Ihmislähtöistä ja elämänlaatua korostavaa hoivaa vanhuksille

– Varmistetaan ikääntyneiden hyvä elämänlaatu sekä riittävien virikkeiden ja ulkoilun saanti.

– Kehitetään ikääntyvien ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa terveyshaittojen vähentämiseksi

– Edistetään kotihoidon palveluita ja vanhusten yhteisöllistä asumista.

– Pyritään tarjoamaan vanhuksille heille parhaiten soveltuvia tukimuotoja, vanhuksen kunto ja omat toiveet huomioiden.

– Huolehditaan, että hoitajia on riittävästi kunkin hoitoyksikön tarpeisiin ja hoitajat pystyvät keskittymään varsinaiseen hoitotyöhön.

 

5. Turvataan palo- ja pelastustoimen resurssit ja lähipalvelut

– Turvataan pelastustoimen toiminta ja riittävä rahoitus.

– Mahdollistetaan pelastustoimen ja ensihoidon aiempaa laajempi yhteistyö.

– Mitoitetaan palveluverkosto ja henkilöstöresurssit hyvinvointialueen tarpeiden mukaan.

 

6. Kestävä sote-talous takaa laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa

– Sote-uudistuksen tarkoituksena on hillitä sosiaali- ja terveyskustannusten kasvua, ei lähtökohtaisesti lisätä julkisia menoja.

– Hyvinvointialueen talous on rakennettava kestävälle pohjalle. Tulot ja menot ovat pidettävä tasapainossa.

– Valtiolta saatavat valtionosuudet määräävät hyvinvointialueen käytettävissä olevat tulot, mihin aluevaltuutetut eivät voi vaikuttaa ilman verotusoikeutta.

– Päätöksiä tehdessä on tiedostettava, että kun menolisäyksiä lähdetään toteuttamaan, on se pois muista resursseista ja johtaa säästöihin toisaalla.

– Uudistus ei saa johtaa kokonaisveroasteen nousuun, mistä on sovittu hallitusohjelmassa!

 

7. Uudistuksella kustannustehokkuutta ja parempia palveluita

Uudistuksella kustannustehokkuuteen

– Julkisen puolen ei pidä järjestelmällisesti lukittautua vanhoihin kaavoihin, vaan tarvitaan aitoja uudistuksia kustannustehokkuuden parantamiseksi.

– Vaihtoehtona on jatkaa nykyisellä mallilla, joka on jo osoittautunut kustannustehottomaksi ja pitkällä tähtäimellä kestämättömäksi.

– Pyritään vähentämään nopealla hoitoon pääsyllä pitkittyneistä ja hoitamattomista sairauksista aiheutuvia kustannuksia sekä sairauspoissaolopäivien määrää.

– Karsitaan tarpeettomia kiinteistö- ja ylläpitokustannuksia ja kohdistetaan varoja itse hoitoon ja henkilöresursseihin.

Kehitetään digitaalisia palveluita

– Hyödynnetään jatkossa enemmän  digitalisaatiota- ja etäpalveluiden tuomia mahdollisuuksia.

– Digi- ja etävastaanotot voivat tuoda kustannussäästöjä hyvinvointialueelle, kun hoitoa ehditään tarjoamaan jatkossa yhä useammalle ja palvelulla voidaan vähentää tarpeettomia terveyskeskuskäyntejä.

– Lääkärin tulee kuitenkin tehdä viime kädessä päätös, onko hoidettavan syytä tulla myös fyysiselle vastaanotolle.

Yksityisiä palveluita harkiten

– Sote- palvelut tulisi pääasiassa järjestää julkisina palveluina. Investointeja voidaan yksityistää niiltä osin, kun samantasoiset palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin yksityisellä sektorilla.

– Mikäli palveluja lähdetään joiltain osin yksityistämään, tulee päätökset olla kuitenkin aina taloudellisesti ja eettisesti hyvin perusteltavissa.

– Tärkeintä on löytää aina kuhunkin tilanteeseen kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto.

Maakuntaveroon suhtauduttava varauksella

– Suhtaudun varovaisen myönteisesti mahdollisen maakuntaveron käyttöönottoon. Maakuntavero ei saa kuitenkaan johtaa kokonaisveroasteen nousuun, mistä on sovittu hallitusohjelmassa!

– Sote-uudistuksessa syntyvien hyvinvointialueiden vastuulla on tulevaisuudessa Sote-palveluiden tuottaminen. Tämän johdosta olisi luontevaa, että hyvinvointialueet keräisivät tulevaisuudessa veroja.

– Mahdollisen maakuntaveron käyttöönotto kannustaisi alueita kustannustehokkuuteen ja johtaisi alustavien laskelmien perusteella veroprosentin laskuun Vantaa-Keravan hyvinvointialueella!

– Kullakin hyvinvointialueella tulot ja menot tulevat olla tasapainossa, mikä voisi johtaa korkeampaan verotusasteeseen harvaanasutuilla seuduilla. Vaihtoehtona on myös hyvinvointialueiden yhdistäminen, mihin maakuntaverolla olisi osaltaan ohjaava vaikutus.

– Maakuntaveroa ei pidä ottaa käyttöön, jos käynnissä olevat selvitykset eivät puolla veron käyttöönottoa tai jos maakuntaverolla todetaan olevan kokonaisveroastetta korottavia vaikutuksia.

Hyvinvointialueiden tulevaisuus ja lukumäärä

– Sote-uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen jäävät valuviat ja hyvinvointialueiden lukumäärä voidaan myöhemmin korjata, kun hallituspohja aikanaan vaihtuu.

– Uudistuksessa luotiin lukumäärällisesti enemmän hyvinvointialueita, mitä Sote-alan asiantuntijat suosittelivat. Pieniä ja kannattamattomia hyvinvointialueita voidaan myöhemmin yhdistää.

– Hyvinvointialueiden kokoa ja lukumäärää tärkeämpää on, että Vantaalla ja Keravalla pystytään jatkossakin tuottamaan laadukkaat ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut.