Vantaan vetovoima on kuluvana vuonna noussut useasti esille eri uutisissa ja mielipidekirjoituksissa. Yksi tapa tarkastella asuinalueiden vetovoimaa on tutkia tilastokeskuksen tuottamia ansiotulotilastoja, jotka kertovat osaltaan eri asuinalueiden arvostuksesta sekä millaisessa asuinympäristöissä ihmiset haluavat asua.
Vantaalla selvästi korkeimmat keskimääräiset ansiotulot löytyvät Ylästöstä sekä muilta pientalovaltaisilta asuinalueilta. Ansiotuloissa kärkikymmenikköön pientaloalueiden ulkopuolelta mahtuu ainoastaan Tammisto, mikä käsittää myös Kartanonkosken asuinalueen.
Vantaan yleiskaava ohjaa rakentamista vahvasti raideyhteyksien varrelle, minne kaavoitetaan erityisesti tiivistä kerrostalotuotantoa. Raideyhteyksien on kerrottu parantavan asuinalueiden vetovoimaa ja viihtyisyyttä sekä lisäävän korkeasti koulutetun väestön määrää ja tulotasoa, mikä heijastuu kaupungin verotuloihin.
Tarkastelemalla Kivistön ja Myyrmäen tulotilastoja voimme vetää alustavia päätelmiä, miten edelliset oletukset ovat Vantaalla tähän asti toimineet. Myyrmäessä ja Kivistössä pienituloisten osuus on viime vuosina kasvanut ja suurituloisten vastaavasti laskenut, kuten useissa radanvarren lähiöissä. Kivistön haasteena vaikuttaisi olevan lyhyessä ajassa rakennetut pienten asuntojen vuokra-asuntokeskittymät. Uutisoinnissa ovat nousseet esille myös erilaiset väkivallanteot ja Kivistö joutuikin kesällä jo poliisin tehovalvontaan. Turvallisuus on myös vetovoimatekijä.
Asuntorakentamisen sakatessa Vantaalla kannattaa ottaa pieni hengähdystauko ja keskittyä miettimään kaavoituksen suuria linjauksia sekä millaista kotikaupunkia me haluamme tulevaisuudessa rakentaa. Erityisesti tulisi miettiä onko viimeaikainen vuokra-asuntoihin nojaava kaupunkikehitys ollut toivottavaa ja onko lisärakentaminen lisännyt asumisviihtyvyyttä olemassa olevilla alueilla.
Rakennusten kattomuodot ja kaunis arkkitehtuuri eivät tuota uusia Kartanonkoskia, jos aluetehokkuus eli rakennusten pinta-alan suhde maa-alueen pinta-alaan sekä alueen muut ominaispiirteet eroavat liikaa esikuvasta. Aluetehokkuus, vehreys, autopaikojen puute sekä pysäköintipaikkojen hinta tulevat myös tunnistaa vetovoimaan vaikuttaviksi tekijöiksi.
Vantaa tarvitsee uusia väljemmin rakennettuja ”välimallin” asuinalueita tiiviin kerrostalorakentamisen ja hajanaisen pientalorakentamisen rinnalle.
Yleiskaavan asettamat rajoitukset uusien Kartanonkoskien ja pientaloalueiden rakentamiselle tulisi purkaa ja kerrostalorakentamisessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota asuinalueiden viihtyisyyteen ja lähiluonnon säilyttämiseen.
Uutta rakentamista tulisi ohjata entistä enemmän luonto-, virkistys- ja ympäristöarvoiltaan vähemmän merkityksellisille alueille kuten Vantaan laajoille peltoalueille. Näillä toimilla voidaan osaltaan ohjata painetta pois nykyisten kasvukeskusten liialliselta tiivistämiseltä.
Timo Huhta
Kaupunkitilalautakunnan varajäsen, vihr.
Mielipidekirjoitus on myös luettavissa Vantaan Sanomien nettisivuilta:
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/7962586