Kuntavaalien aikana lasten ja nuorten harrastustoiminnan maksuttomuus on noussut esille useassa yhteydessä. Eri puolueet ja ehdokkaat ovat esittäneet aiheesta erilaisia näkemyksiä ja vaatimuksia, mutta näitä kaikkia tuntuu yhdistävän konkretian puute. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee ehdottomasti taata mahdollisuus harrastuksiin perheen taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Tässä yhteydessä tulisi kuitenkin selvästi määrittää mitä harrastuksia lupaus käytännössä koskee, millaisissa harjoitusolosuhteissa toiminnan on tapahduttava sekä koskeeko maksuttomuus myös kilpailutoimintaa.
Maksuttomuuden perusongelma tulee siinä, että harrastustoiminta ja liikuntapaikkojen käyttö maksavat. Kustannuksia syntyy lisäksi mm. varustehankinnoista, valmentajien palkkioista, vakuutuksista ja pakollisista lisenssimaksuista. Lisäksi erityisesti jalkapalloseurat ovat joutuneet rakennuttamaan omia jalkapallohalleja ja -kenttiä olosuhteiden parantamiseksi, mikä on nostanut jalkapallon harrastuskustannuksia. Jääurheiluseuroilta taas vaaditaan 10 vuoden ja yli 11 milj. euron sitoumuksia Elmon jäähallin toteuttamiseen, mikä tulisi väistämättä näkymään jääurheilun hinnoissa. Osa seuroista pystyy taas pyörittämään toimintaa vapaaehtoisvoimin ja toimimaan lähes täysin kaupungin omistamissa liikuntasaleissa, jolloin harrastemaksut säilyvät kohtuullisina.
Vantaan kaupunki suunnittelee parhaillaan muuttavansa lasten ja nuorten liikunnan harjoitusvuoroja vastikkeettomista maksulliseksi. Vuorojen maksuttomuus säilyisi edelleen tietyin ehdoin, mutta valtaosalle lasten ja nuorten perheistä tämä tarkoittaisi harrastusmaksujen kasvua. Osalle lajeista ja seuroista tilojen maksuttomuudelle asetetut kriteerit eivät ole täytettävissä. Ennen kuin maksukorotuksiin lähdetään kaupungin tulisi selvittää eri lajien ja harrastusten nykyinen kustannustaso sekä millaisia vaikutuksia muutoksella on harrastajamääriin sekä eri lajien ja seurojen toimintaedellytyksiin. Toivon, että tulevat kuntapäättäjät nostavat liikunnan ja urheilun arvostusta kaupungin budjetoinnissa ja päätöksenteossa, jotta lasten ja nuorten harrastusmaksut saadaan tulevaisuudessa pidettyä kohtuullisina.